Moni sijoittaja poltti näppinsä venture capital -rahastoissa vuosituhannen vaihteen teknokuplassa. Luottamuksen palautuminen kesti pitkään. Hyvien managerien tuotot ovat parantuneet jatkuvasti Euroopassa ollen parhaimmilla toimijoilla 15-25 % tasolla viime vuosina. Samalla venture capital -rahastot ovat kuroneet kiinni tuottoeron buyout-rahastoihin. Suomen markkinan osalta julkaisemme tuotot huhtikuussa.
More money
Finanssikriisin jälkeinen noususuhdanne ja keskuspankkien määrällinen elvytys ovat tuoneet markkinoille ennennäkemättömän määrän sijoituskohteita etsivää pääomaa. Matalamman riskin sijoitustuotteiden – valtioiden ja vahvojen yritysten joukkovelkakirjalainojen – tuottojen heikentyessä kilpaillussa markkinassa raha on jo pitkään kanavoitunut riskisempiin kohteisiin.
Eurooppalaisessa mittakaavassa pääomasijoitusrahastojen varainkeruussa on viime vuosina menestytty hyvin. Suomessakin tilanne on ollut kohtuullinen, mutta lisäpääomia kaivataan vielä etenkin nopeasti kasvaviin teknologiayrityksiin sijoittaviin venture capital -rahastoihin sekä pk-yritysten kasvua rahoittaviin, pieniin buyout-rahastoihin. Tämän tyyppisten toimijoiden varainkeruuhaasteet ovat yleiseurooppalainen ongelma. Kaikissa maissa 50-150 miljoonan euron pääomasijoitusrahastoihin tarvitaan enemmän 1-5 miljoonan euron rahastositoumuksia tekeviä sijoittajia. Suomalaisiin startup -yrityksiin on viime vuosina kanavoitunut paremmin pääomaa useista eri lähteistä ja olemme saaneet vahvistusta suomalaiseen venture capital -rahastokenttään, muun muassa Inventuren kolmannen ja Makin ensimmäisen rahaston.
Suomessa on pitkään voivoteltu maamme ajautumista tytäryhtiötaloudeksi. Tähän on osasyynä kotimaisen pääoman puute. Pääomasijoitusala on onnistunut menestyneesti kasvattamaan uusia keskisuuria yrityksiä ja viemään niitä pörssiin, jossa ne ovat jatkaneet itsenäisinä toimijoina. Startup -yhteisöstä ponnistavat yritykset on huomattu ulkomailla, mutta suomalaisilta rahastoilta loppuvat rahkeet viedä menestystarinoita askelta pidemmälle, eli tasolle, josta kerätään merkittävin osa kasvutarinan arvosta. Yritysten kasvattamiseen tarvitsemme suurempia pääomasijoitusrahastoja ja näiden syntymiseksi tarvitsemme yksityistä pääomaa.
Miksi sijoittaja ei sijoita?
Valtion pääomasijoitustoiminnan rooli on ollut Suomessa historiallisesti merkittävä. Valtiollista pääomasijoittajaa tarvitaan yhä ankkurisijoittajana etenkin pääomasijoitusmarkkinan kapeikoissa. Markkinan tehokkaampi toiminta tarkoittaisi sekä pääomasijoitusrahastojen pääomien tasaisempaa kertymistä pienemmistä yksityisistä puroista että ajan mittaan valtion roolin pienenemistä suhteessa yksityisiin toimijoihin.
Mikä sijoittajia estää sijoittamasta rahastoihin? Olemme törmänneet rahastosijoittajien kanssa keskustellessa seuraaviin kynnyskysymyksiin:
- Pääomasijoittamista ei ymmärretä riittävän hyvin, sijoittajilla ei ole tietoa toimijoista eikä niiden varainkeruusta
- Pääomasijoitustoiminnan aikaperspektiivi on liian pitkä, omaisuuslaji ei ole riittävän likvidi ja tuloksen muodostusta ei ymmärretä riittävän hyvin
- Sijoittajan käytettävissä oleva varallisuus on sen verran pientä, että ei ole mahdollisuutta sijoittaa miljoonia pääomasijoitusrahastoihin tai sijoituksia ei kyetä hajauttamaan riittävästi
- Sijoittajan tiimeillä ei ole resursseja perehtyä ja myöhemmin sijoittaa pääomasijoitusrahastoihin
- Tuottojen uskotaan olevan riittämättömät
Mutta ne riskit…
Yksinkertaisuudessaan pääomasijoittaminen on sijoittamista listaamattomiin yrityksiin. Tapoja on kaksi: sijoittaa suoraan yrityksiin tai epäsuorasti pääomasijoitusrahastojen kautta. Suorat sijoitukset edellyttävät osaamista ja riskinottohalua sekä tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa yrityksissä. Pääomarahastoissa päätöksenteko puolestaan delegoidaan kokeneelle manageritiimille, joka tarjoaa sijoittajilleen hajautetun salkun. Jokainen rahasto rakennetaan kohdeyritys kerrallaan ja tuotot realisoidaan myöhemmin myymällä yritykset. Jos olet jo altistanut itsesi osakemarkkinaan, korkean riskin velkapapereihin ja erinäisiin strukturoituihin sijoitustuotteisiin, ei riskimielessä ole mitään syytä pitäytyä pois pääomasijoitusmarkkinasta. Pääomasijoitustoimiala on mainettaan paljon avoimempi ja tietoa toimijoista, toiminnasta, alan jargonista sekä markkinasta on saatavissa julkisista lähteistä kuten Pääomasijoittajat-yhdistyksen tai Invest Europen sivuilta.
Pääomasijoitusrahaston sitoumuspohjaisuus ja pitkä aikaperspektiivi vaativat huolellista sijoitusportfolion hallintaa, jotta sijoittaja pystyy vastaamaan rahaston pääomakutsuihin kahden viikon varoitusajalla. Varojen sitoutumistahti useamman vuoden yli ja tuottojen realisoituminen vasta myöhemmin vaatii kärsivällisyyttä, ajallista hajauttamista sekä resursseja. Rahastojen rahasto -rakenteet ja nk. syöttörahastot tarjoavat ratkaisun niille sijoittajille, joilla on käytettävissään vähemmän sijoitettavaa varallisuutta pääomasijoituksiin. Haasta varainhoitajaasi pääomasijoittamisen vaihtoehdoista! Likviditeettikin on suhteellinen käsite: suuremmilla sijoitussummilla pääomasijoittaminen on lähes yhtä likvidiä kuin sijoittaminen erittäin pienen kokoluokan pörssiyhtiöön.
Kokoaan suurempi merkitys
Pääomasijoitusrahastojen tyypillinen kymmenen vuoden määräaika ja sen sisälle määritelty ensimmäisen viiden vuoden sijoituskausi tuo pääomasijoittajat noin viiden vuoden välein uuteen varainkeruuseen. Hyvät rahastomanagerit markkinoivat toimintaansa jatkuvasti ja uusia sijoittajia kaivataan aina.
Pääomasijoittajien omistamat yhtiöt, etenkin nuoret startupit, muuttavat maailmaa ja muokkaavat voimakkaasti toimialoja. Haluatko sinä sijoittajana vaikuttaa tulevaisuuden menestyjien syntymiseen ja nauttia antamasi panoksen myötä yritysten kasvusta ja tuotoista?