Vuosikertomus 2015

4. Riskienhallinta

Yleistä ja riskien osa-alueet

Yhtiöllä on hallituksen vahvistama riskienhallintapolitiikka, joka määrittää riskienhallinnan periaatteet, riskienmäärittelyt ja -luokittelut, keskeiset roolit ja vastuunjaot sekä seuranta- ja raportointikäytännöt. Riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa että yhtiössä kannetut riskit ovat oikeassa mittasuhteessa riskinkantokykyyn nähden. Riskinkantokykyä hallitaan huolellisella sijoitustoiminnan suunnittelulla ja sijoitusten hallinnalla. Riskienhallinnan tavoitteena on turvata se, että yhtiön liiketoimintaan liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan, että niihin reagoidaan ja että niitä hallitaan ja seurataan. Riskienhallinnalla pyritään varmistamaan yhtiön strategiassa ja toimintasuunnitelmassakannattavuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Yhtiön hallitus vahvistaa yhtiön strategian sekä toimintasuunnitelman, joissa määritetään eri sijoitusallokaatioluokkien tavoitteet. Sijoitukset hajautetaan riskien pienentämiseksi eri allokaatioluokkiin, eri toimialoille, kohdeyritysten eri kehitysvaiheisiin, aikaperusteisesti sekä myös maantieteellisesti erityisesti rahoitusarvopaperisijoitusten osalta. Operatiivinen johto vastaa sijoitusten valmistelusta ja toteutuksesta. Hallitus tekee yhtiön sijoituspäätökset ja valvoo sijoitustoiminnan toteutusta.

Teollisuussijoituksen merkittävimmät riskit liittyvät pääomasijoituksiin sekä sijoituksiin rahoitusarvopapereihin. Näihin molempiin liittyy erilaisia sijoitusriskejä, joita ovat: pääomasijoitusten yritysriskit, maksuvalmiusriskit, markkinariskit ja luottoriskit. Yhtiön tilinpäätöksen oikeellisuuden kannalta merkittävin epävarmuustekijä on eri sijoitusriskien huomioiminen pääomasijoitusten arvostuksissa (arvostusriski). Pääomasijoitusten käypien arvojen määrittämisen prosessi on kuvattu erikseen liitetiedossa 5. Käyvän arvon määrittäminen. Alla on lisäksi esitetty taulukko yhtiön sijoitusportfolion allokaatiojakaumasta käyvin arvoin 31.12.2015 ja 31.12.2014.

Teollisuussijoitukseen vaikuttavia muita riskejä ovat strategiset riskit, operatiiviset riskit, vahinkoriskit ja maineriskit. Strategisia riskejä hallitaan arvioimalla säännöllisesti yhtiön toimintaa suhteessa toimintaympäristöön ja eri sidosryhmien odotuksiin. Toiminnallisia riskejä hallitaan sekä toimimalla hyvän hallintotavan mukaisesti että sisäisillä ohjeistuksilla, ja niiltä suojaudutaan vakuutuksilla.

Pääomasijoitusten yritysriski

Yhtiön pääomasijoitukset, olivat ne toteutettu pääomasijoitusrahastojen kautta tai suorina sijoituksina, kohdistuvat pääosin noteeraamattomiin alku- ja kasvuvaiheen yrityksiin. Näiden pienten ja keskisuurten kohdeyritysten arvonkehitykseen vaikuttaa useasti yrityskohtaiset riskit enemmän kuin yleinen markkinariski, jota on kuvattu jäljempänä.

Alkuvaiheen, ns. venture capital -allokaatioon kuuluvien kohdeyritysten liiketoiminta on tyypillisesti vielä kassavirtanegatiivista. Nämä alkuvaiheen yritykset tavoittelevat yleensä uusiin innovaatioihin ja/tai uusiin ansaintamalleihin pohjautuvaa voimakasta kansainvälistä kasvua pääomasijoittajien tuoman riskirahoituksen mahdollistamana. Korkean riskiprofiilin venture capital -sijoittamiselle on ominaista, etteivät kaikki alkuvaiheen kohdeyritykset tule menestymään esimerkiksi teknologia-, liiketoimintamalli-, strategia-, kaupallistamis-, kilpailijakenttä-, avainhenkilö- tai jatkorahoitusriskien toteutuessa.

Myöhemmän kasvuvaiheen allokaatioon kuuluvat yritykset ovat yleensä saavuttaneet positiivisen kannattavuuden ja niissä em. venture-vaiheen riskit ovat tyypillisesti madaltuneet. Pääomasijoittajien arvonluontiin tähtäävä aktiivinen omistajuus kuitenkin selvästi nostaa näiden yritysten liiketoiminnan kasvustrategioiden tavoitetasoa esimerkiksi voimakkaamman kansainvälistymisen, yritysjärjestelyjen, uusien investointien tai harkitun velkavivun hyödyntämisen kautta, lisäten näin yritysten kokonaisriskiprofiilia. Lisäksi makrotaloudellisen toimintaympäristön kehityksellä on keskimäärin suorempi vaikutus kypsemmän vaiheen yritysten liiketoimintaan.

Yritysriskeihin kuuluu myös Teollisuussijoituksen kanssasijoittajia koskeva vastapuoliriski, jolla tarkoitetaan yksityisiin kanssasijoittajiin liittyviä epävarmuustekijöitä esimerkiksi kohdeyhtiöiden jatkorahoitustilanteissa. Tämän kanssasijoittajariskin hallinnan merkitys korostuu Teollisuussijoituksen toimintamallissa, jossa toimitaan aina yhdessä yksityisten kanssasijoittajien kanssa, siten että yksittäisessä rahoitustilanteessa yksityisen pääoman osuus rahoituksesta on vähintään puolet.

Teollisuussijoitus hallitsee pääomasijoitustensa sijoituskohtaisia riskejä ennakoivalla hankevirran generoinnilla, huolellisella valmisteluvaiheen analyysillä, selektiivisellä sijoituskohteiden jakanssasijoittajien valinnalla, sijoitusten monitoroinnilla, aktiivisella vuorovaikutuksella pääomasijoitusrahastojen hallinnoijien suuntaan, osallistumalla hallinnollisesti suorien kohdeyritysten liiketoiminnan kehittämiseen sekä toimimalla aktiivisesti sijoitusten irtautumisvaiheessa.

Maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriskin hallinnalla varmistetaan, että yhtiöllä on aina käytettävissään pääomasijoitustoimintaansa (maksamattomiin sitoumuksiin) riittävä rahoitus. Likviditeetin, rahoitusarvopapereiden ja pääomasijoitusten kassavirtojen kehitystä seurataan jatkuvasti. Uusien sijoitusten valmistelussa huomioidaan sijoitusten vaikutus likviditeettiin ja rahoitusasemaan. Yhtiön kassavirroista ja sijoituksista pääosa on euromääräistä.

Sijoitukset rahoitusarvopapereihin tehdään valitulla riskitasolla yhtiön hallituksen vahvistaman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Rahoitusarvopaperisijoituksilla turvataan yhtiön varojen riittävyys pääomasijoitustoimintaan ja muuhun maksuliikenteeseen. Operatiivinen johto vastaa sijoitustoiminnasta voimassa olevan sijoitussuunnitelman rajoissa.

Rahoitusarvopaperisijoitukset hajautetaan pääosin korkorahastosijoituksiin sekä myös osakerahastosijoituksiin ja rahamarkkinoille. Rahoitusarvopapereiden herkkyyttä markkinamuutoksille seurataan säännöllisesti. Pääosa rahoitusarvopapereiden sijoitustoiminnasta on ulkoistettu täyden valtakirjan mandaateilla Finanssivalvonnan valvomille varainhoitajille. Rahoitusarvopaperisijoituksiin liittyvää vastapuoliriskiä pyritään hallitsemaan harkitulla yhteistyökumppanien valintamenettelyllä.

31.12.205 yhtiön rahavarojen ja rahoitusarvopapereiden käypä arvo oli 422,8 milj. euroa (254,5 milj. euroa) ja maksattomat sijoitussitoumukset olivat suuruudeltaan 265 milj. euroa (274 milj. euroa). Maksamattomat sijoitussitoumukset ovat pääosin pääomasijoitusrahastoille annettuja sitoumuksia, joiden keskimääräinen maksuaika on yli neljä vuotta. Tämän lisäksi yhtiöllä on käynnissä suorien sijoitusten strategisia sijoitusohjelmia, joihin yhtiö on saanut kohdistettuja pääomituksia valtiolta. Näihin sijoitusohjelmiin oli 31.12.2015 käyttämättä yhteensä 114 milj. euroa saatua pääomitusta.

Markkinariski

Markkinariskillä tarkoitetaan yleisten markkinaheilahtelujen (kuten osake-, korko- ja valuuttamarkkina-heilahtelut) vaikutusta sijoitusten arvoon ja niiden kehitykseen. Yhtiön rahoitusarvoperipohjaisten sijoitusten suoran markkinariskeille altistumisen lisäksi yleiset markkinamuutokset voivat vaikuttaa myös epäsuorasti yhtiön pääomasijoitusallokaation suorien kohdeyritysten ja rahastojen käypiin arvoihin.

Markkinariskejä rajoitetaan hajauttamalla sijoitukset eri allokaatioihin (eri markkinariskikategorioihin) koskien sekä yhtiön rahoitusarvopaperi- että pääomasijoituksia. Lisäksi yleisten suhdannevaihtelujen tasoittamiseksi pääomasijoituksissa aikaperusteinen hajautus, ei-syklisten kohdeyhtiöiden hankinta, liian aggressiivisten velkarakenteiden välttäminen ja kohdeyhtiöiden jatkuva kehittäminen ovat tärkeitä riskienhallinnan keinoja.

Korkosijoitukset, joiden käypä arvo oli yhteensä 317 milj. euroa per 31.12.2015, muodostavat valtaosan yhtiön 420 milj. euron arvoisesta rahoitusarvopaperisalkusta. Korkosijoituksiin kohdistuva markkinariski koostuu markkinakorkojen yleisiin muutoksiin liittyvästä korkoriskistä sekä luottoriskiä omaavien korkosijoitusten luottoriskimarginaalin vaihtelusta (spread-riski). Yhtiön korkosijoitussalkun laskennallinen painotettu duraatio oli 3,9 vuotta per 31.12.2015 ja yleisen korkotason nousu hypoteettisesti yhdellä prosenttiyksiköllä laskisi yhtiön korkosijoitusten käypää arvoa arviolta 12 milj. eurolla.

Rahoitusarvopapereihin sisältyvien osakesijoitusten käypä arvo oli 85 milj. euroa per 31.12.2015. Kaikkien osakesijoitusten hintojen 10 %:n lasku pienentäisi täten 8,5 milj. euroa osakesijoitusten arvoa.

Yhtiön kassavirroista ja sijoituksista pääosa on euromääräistä. Yhtiö ei suojaa valuuttariskejään.

Luottoriski

Yhtiön pääomasijoitusten luottoriski liittyy pääasiallisesti sellaisiin suoriin kohdeyrityssijoituksiin, jotka on toteutettu velkainstrumenteilla. Tyypillisesti nämä ovat kiinteäkorkoisia välirahoitusinstrumentteja. Suorien pääomasijoitusten velkainstrumenttien käypä arvo oli 26,8 milj. euroa per 31.12.2015, mikä vastaa noin 6 % kaikkien pääomasijoitusten käyvästä arvosta.

Vastaavasti rahoitusarvopaperien luottoriski kohdistuu julkisesti noteerattujen korkorahastojen sijoituksiin mm. valtioiden ja yritysten liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjoihin. Yhtiön korkorahastosalkku on erittäin hajautunut, jolloin yksittäisiin valtioihin, toimialoihin tai yrityksiin kohdistuva suora luottoriski on varsin vähäinen.

Pääoman hallinta ja sijoitustoiminnan tuotot

Yhtiö on rahoitettu oman pääoman ehtoisesti ja yhtiöllä ei ole määrämuotoista osingonjakopolitiikkaa. Myöskään yhtiön pääomasijoitusrahastoissa ei käytetä rahastotasolla velkavipua mutta osassa yhtiön pääomasijoitusten kohdeyritysten rahoitusrakenteissa käytetään vierasta pääomaa. Yhtiöön ei kohdistu erityisiä vakavaraisuusvaatimuksia, mutta yhtiö on sisäisesti asettanut riskirajat koskien pääomasijoitussalkun kokonaiskoon ja oman pääoman suhdetta sekä myös maksamattomien sitoumusten ja likvidien varojen suhdetta.

Yhtiön lakisääteinen tavoite on olla liiketaloudellisesti kannattava pitkällä aikavälillä huomioiden yhtiölle asetetut elinkeinopoliittiset tavoitteet. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhtiön pääomasijoitusten ja rahoitusarvopaperisijoitusten vuotuiset veroja ja toiminnan kuluja edeltävät tuotot eli käypien arvojen muutokset tilikausilta 2011 – 2015. Yhtiön pääomasijoitustoiminta on luonteeltaan pitkäjänteistä, minkä vuoksi yhtiön taloudellista tuloksellisuutta on perustelluinta arvioida pidemmällä aikavälillä. 

Valtion sijoitukset yhtiön omaan pääomaan olivat vuoden 2015 lopussa 655 milj. euroa. Konsernin oma pääoma oli vuoden 2015 lopussa 868 milj. euroa. Yhtiön toiminnasta kertyneet voittovarat tilikauden 2015 tulos mukaan lukien olivat 213 milj. euroa.

Lataa raportti PDF muodossa


Vuosiraportti

Tilinpäätös

Vastuullisuus